Press "Enter" to skip to content

Espoon kartta 1960

Lisenssi

Keskiajalla Espoossa oli lukuisia kyliä ja kivikirkko rakennettiin espoolaisten toimesta noin vuonna 1490. Kuninkaankartano Espooseen perustettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1556. Suomenlinnan rakentaminen 1700-luvun puolivälistä lähtien vilkastutti espoolaisten elämää. Samoin vaikutti Helsingin tulo autonomisen Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812. Monet uuden pääkaupungin virkamiehet hankkivat kartanoita Espoosta ja kaupungin kasvu toi työtilaisuuksia väestölle ja yrityksille.

Sisällysluettelo

Kuvat ovat joko jpg- tai tif-formaateissa, joista kaikki jpg-kuvat ovat vapaasti selailtavissa ja kopioitavissa opetus- ja tutkimustyöhön sekä muuhun ei-kaupalliseen käyttöön www.vanhakartta.fi-viittauksella varustettuna. TIF-tiedosto on sen sijaan huomattavasti korkearesoluutioisempi formaatti ja mikäli sellainen on olemassa kartasta, sitä käytetään maksullisen karttatulosteen tai -tiedoston teossa.

Maanmittaus ja renovoidut uudistuskartat

Tässä kokonaisuudessa ei ole juurikaan 1990-luvun kuvia Kirkkojärvestä. Siihen löytyy useampikin syy: suvun albumeissa kuvia ei tältä ajalta ole, kaupunkisuunnittelukeskus- ja museo eivät tuota aikaa ole kuvanneet, ja 1990-luvulla Kirkkojärvelle ei ylipäätänsä rakennettu käytännöllisesti katsoen mitään. Ainut mitä täpähtui oli suurinpiirtein että maa vajosi.

Oikotien yhteistyövälittäjiä

Rakentamissamme asunnoissa on aina jokin erityinen juju; Onnikalliossa esimerkiksi kookkaat lasitetut parvekkeet ja terassit, asuntopihat ja ranskalaiset parvekkeet, joille aukeavat kokolasiset liukuovet. Keitto- ja ruokailutilat avautuvat olohuoneisiin tehden oleskelutiloista avaria kokonaisuuksia. Keittiössä kokkaus käy kätevästi, kun kaikki on uutta ja raikasta. Silmänruokana samettisen harmaa sävy keittiön kaapinovissa.

Reitit ja aikataulut

Päärakennus on jaettu useammaksi rakennusyksiköksi, joiden väliin jää suojaisia pihoja. Julkisivu on verhoiltu erikoisvalmisteisella tummanpunaisella tiilellä, mustalla graniitilla ja kuparilla. Otaniemen kampuksen suunnittelu perustui jalankulun erottamiselle autoliikenteeltä. Kävelytiet yhdistävät eri laitosrakennukset toisiinsa puistomaisessa ympäristössä. Päärakennuksen sisäänkäynti on helposti saavutettava sekä auto- että kävelyreittien kautta.

Tuon ajan Matinkyläksi kutsuttiin Länsiväylän pohjoispuolella olevaa omakotiasutusta. Olariksi kutsuttiin nykyisen Niittykummun itäpuolista asutusta, josta jäljelle on jäänyt komea Olarin koulu. Nykyisessä eteläisessä Matinkylässä tuon ajan kartoista löytyvät Nokkala ja Vapaaniemi. Länteen päin mentäessä tuolloin eläviä kyliä olivat Friisilä, Finno, Martinkylä, Nöykkiö, Stensvik, Larsvik ja Sökö (Soukka).

Asunto Tapiolasta?

Saunalahden lastentalossa (Kummelivuorentie 2) on kaksi päiväkotia sekä neuvola. Ensi vuonna valmistuu myös Aarrekartan päiväkoti.  Kävelymatkan päässä Saunalahden koulussa (Brinkinmäentie 1) on nyt opetusta 6. luokkaan asti, ja se kasvaa vuosiluokka kerrallaan noin 750 oppilaan yhtenäiseksi peruskouluksi. Lähin ruotsinkielinen alakoulu on Kungsgårdsskolan (Kurttilantie 55). Lähin lukio on Espoon yhteislyseon lukio (Hansakallio 2) muutaman kilometrin päässä, lähellä Kauklahden asemaa.

Puolueettoman katsastusmiehen tekemässä autotestissä selvitetään auton kunto. Auton vaihdon yhteydessä kuntotarkastus on hyvä lisä ja auttaa varmistamaan ostopäätöstä. Tarkastuspöytäkirjan perusteella teet tarvittavat korjaukset ajoissa ja vältyt kalliilta ja ikäviltä yllätyksiltä. Ostajana varmistut, että auton kunto ja hinta ovat kohdallaan ja myyjänä voit vauhdittaa ostopäätöstä ja perustella hintapyyntöäsi.

SUOMEN RANNIKKOPUOLUSTUS 100 vuotta – Rannikkotykistöstä Merivoimien rannikkojoukoiksi

Markku Salmen ja toimituskunnan teos Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Teoksen on kustantanut Leppävaara-seura ry. Voittajan valitsi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen neljän finalistiteoksen joukosta. Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton nimittämä raati.

Espoon Bluesin taru päättyi karulla tavalla vuonna 2016 kun joukkue ajautui konkurssiin ja perinteikäs seura lopetti pelinsä jääkiekon korkeimmalla sarjatasolla, SM-liigassa. Tämä ei kuitenkaan pyyhi pois historian lehdille kirjattuja saavutuksia, tai sitä faktaa, että Espoon Bluesin juniorimyllystä on vuosien aikana tullut kansainvälisenkin tason huippupelaajia. On kuitenkin sääli, ettei Espoon kokoisella talousalueella jääkiekkoa pääsarjatasolla pelata, mutta…