Press "Enter" to skip to content

Asunto osakeyhtiö yhtiökokous äänestys

Testaa osaamistasi kolmella kysymyksellä

Taloyhtiön yhtiökokouspäätöksissä pääsääntö on yksimielisyys. Yksimielinen päätös syntyy useimmiten niin, että hallituksen päätösehdotukselle ei esitetä kokouksessa vaihtoehtoja eikä sitä vastusteta ja kokouksen puheenjohtaja toteaa päätöksen syntyneeksi hallituksen esityksen mukaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, eli samassa asiassa esitetään useampi päätösvaihtoehto, joista ei päästä yhteisymmärrykseen, on järjestettävä äänestys.

Lost Password

Mahdollista on myös ennen virallista äänestystä tunnustella yhtiökokouksen tahtotilaa niin sanotulla koeäänestyksellä. Jos koeäänestyksessä näyttää siltä, että joku päätösehdotuksista on selvästi muita ehdotuksia suositumpi, se voidaan hyväksyä yhtiökokouksen yksimieliseksi päätökseksi, mikäli osakkaat tähän suostuvat. Jos osa osakkaista ei hyväksy koeäänestyksen tulosta, tulee suorittaa varsinainen äänestys.

Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen

Yhtiökokouksessa sovellettiin äänileikkurisäännöstä, koska asuinhuoneiston ja autotallin hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajilla oli lähtökohtaisesti 2 ääntä kullakin, mutta viidesosa eli sallittu yhden osakkeenomistajan äänimäärä yhteensä 6 äänestä oli vain 1,2 ääntä. Siten pelkän asuinhuoneiston osakkeiden omistajilla oli kummallakin 1 ääni ja sekä asuinhuoneiston että autotallin osakkeiden omistajilla oli kummallakin 1,2 ääntä.

Suurin osa asunto-osakeyhtiön kokouksen päätöksistä tehdään enemmistöpäätöksinä. Tällöin päätöstä on kannattanut yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Osa yhtiökokouksen päätöksistä tas tehdään määräenemmistöpäätöksinä, jolloin päätöstä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Määräenemmistöllä lähtökohtaisesti tehtäviä päätöksiä ovat:

Yhtiökokouksessa käytetään äänileikkuria, mikäli yhtiöjärjestys ei määrää toisin. Äänileikkuri tarkoittaa sitä, että osakkeenomistaja ei voi käyttää yli 20 prosenttia kaikista yhtiökokouksessa edustetuista äänistä. Näin varmistetaan, ettei kenelläkään osakkeenomistajalla ole yhtiökokouksessa liikaa valtaa.  Osakkeenomistaja, joka omistaa useita osakeryhmiä ei voi kiertää äänileikkuria käyttämällä asiamiestä eli antamalla osan äänistä valtakirjalla asiamiehelle edustettavaksi.

Taloyhtiön osakkaat päättävät tavan, jolla kokouksessa äänestetään. Se voi esimerkiksi olla suljettu lippuäänestys, kädennosto tai nimenhuuto. Kokouksessa voidaan tehdä myös koeäänestys. Silloin saadaan käsiä nostamalla selville yhtiökokouksen alustava kanta. Koeäänestystä ehdottaneen henkilön on kuitenkin muistettava, että hänen on vedettävä koeäänestyksen jälkeen ehdotuksensa takaisin, jotta varsinaista äänestystä ei tarvittaisi.

Tällaisessa tilanteessa menetellään kysyjän esittämällä tavalla, eli jokainen osakas saa antaa koko äänimääränsä enintään viidelle ehdokkaalle, jos paikkoja on täytettävissä viisi. Osakkaan ei kuitenkaan ole pakko äänestää viittä ehdokasta vaan kukin osakkeenomistajan äänestämä ehdokas saa hänellä käytössään olevan äänimäärän riippumatta siitä, onko osakas antanut ääniä yhdelle vai useammalle ehdokkaalle.

Osakeryhmällä tarkoitetaan niitä osakkeita, joilla saa hallita yhtä asuntoa. Taloyhtiön osakkeet jaotellaan esim. osakkeisiin 1-200, 201-400, 401-600, 601-800 ja niin edelleen. Samalla määritellään se, mitä oikeuksia kukin osakeryhmä haltijalleen tuottaa. Esim. osakkeet nro:t 1-200 oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa A 1, osakkeet nro:t 201-400 oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa A 2 ja niin edelleen.

Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja?

Toiminnantarkastaja on puolestaan valittava, jos yhtiössä ei ole tilintarkastajaa ja edellä mainittu osakasvähemmistö vaatii valintaa. Jos yhtiöön on valittu tilintarkastaja, voidaan myös toiminnantarkastaja valita, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei olisi tästä määräyksiä. Asia on oltava tässä tapauksessa kutsussa esityslistalla ja valinnasta päätetään yhtiökokouksen enemmistöllä.

Edilex Ympäristö yhdistää EHS-tiedon ja juridiikan. Se pitää sinut tehokkaasti ajan tasalla ympäristö- ja työsuojelulainsäädännön (EHS: Environment, Health and Safety) muutoksista. Saat sähköpostiisi ympäristötiedotteet, joissa asiantuntijat kommentoivat tärkeimpiä alueen säädösmuutoksia. Saat ympäristö- ja työsuojeluasioihin liittyvää henkilökohtaista neuvontaa sähköpostitse HPP Asianajotoimiston asiantuntijoilta. Koko laaja Edilex Peruspalvelu ja sen ympäristöuutiset sisältyvät tilaushintaan.

Hakulomake

Taloyhtiö on kanteella vaatinut yhtiökokouksen huoneiston hallintaanottamista koskevan päätöksen perusteella sitä, että osakkeenomistaja vapauttaa hallintaanotetun huoneiston taloyhtiön hallintaan. Osakkeenomistaja ei vastaa haasteeseen ja käräjäoikeus tekee asiassa yksipuolisen tuomion. Osakkeenomistajalla on oikeus hakea takaisinsaantia 30 päivän kuluessa tuomiosta tiedon saatuaan, jolloin asia palautuu uudelleen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Oikein vai väärin?

Korkein oikeus on ottanut kantaa siihen, voidaanko asunto-osakeyhtiön yhteisissä tiloissa sijaitsevan pyykkituvan kustannukset kattaa yhtiövastikkeilla. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt äänestyksen jälkeen mainitusta kustannusten jakamisen periaatteesta. – Teoriassa toinen vaihtoehtohan olisi, että pyykkituvan käytöstä aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin nimenomaisilla käyttömaksuilla.

Miten ja milloin taloyhtiön yhtiökokouksen päätöksestä voi valittaa?

Osakkeenomistajan ei ole pakko olla osallistunut kokoukseen, jonka päätöstä hän moittii. Kokoukseen osallistunut osakas ei voi valittaa päätöksestä, jonka puolesta hän on äänestänyt ja jonka hän on muutoin selvästi hyväksynyt. Moitekanteen nostajan on hyvä äänestää päätöstä vastaan tai ilmoittaa muuten tyytymättömyytensä. Yhtiökokouspöytäkirjaan merkityt tiedot eivät kuitenkaan ole ehdottomia ja mikäli osakkeenomistaja on esimerkiksi epähuomiossa äänestänyt päätöksen puolesta mutta muutoin tuonut ilmi tyytymättömyytensä, voi päätöksestä olla mahdollista valittaa.

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukseen kannattaisi kuitenkin osallistua ja kysyä epäselvät asiat selviksi. Kokouksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat asumiskustannuksiin sekä kiinteistön ja huoneiston arvoon eli osakkeenomistajien omaisuuden kehittymiseen. Sitä paitsi naapurikaan ei todennäköisesti ymmärrä aivan kaikkea kokouk­sessa puhuttua.

Miten osakas voi saada asian varsinaisen yhtiökokouksen päätettäväksi?

Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään myös hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä toteutetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä sekä hallituksen kirjallinen selvitys tulevan viiden vuoden aikana olevasta tarpeesta sellaiseen kunnossapitotyöhön, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin huoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.