Press "Enter" to skip to content

Asunnon myynti erotilanteessa avioliitto

Asunto myyntiin erotilanteessa – mitä vaihtoehtoja on ja miten pulmatilanteet ratkaistaan?

Kun asuntoa lähdetään erotilanteessa myymään, yleisimpiä vaihtoehtoja on kaksi: joko toinen osapuoli lunastaa asunnon itselleen tai asunto myydään yhteisellä päätöksellä ulkopuoliselle. Kiinteistönvälittäjä arvioi kohteen myyntihinnan, jonka mukaan toinen osapuoli lunastaa osuuden itselleen. Jos asunto myydään ulkopuoliselle, kaupasta saadut rahat jaetaan osapuolille siinä suhteessa kuin avioliittolaki määrää.

Yksityisyydensuoja

Kun avioliitto päättyy puolisoiden eroon, on ratkaistava, millä tavalla puolisoiden omaisuus on jaettava. Jaon kohteena on avioliitossa etenkin puolisoiden yhteinen ja yhteiseksi katsottava omaisuus. Puolisot taikka entiset puolisot voivat keskenään vapaasti sopia, miten heidän omaisuus on jaettava. Jos puolisot eivät kuitenkaan pääse sopuun, ratkaisua voidaan hakea tuomioistuimesta.

Avioehtosopimus poistaa puolison avio-oikeuden toisen omaisuuteen. Tällöin asunnon myyminen erotilanteessa on mahdollista sille puolisolle, joka omistaa asunnon. Kuitenkaan yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei saa myydä ilman puolison suostumusta, kuten avioliittolaki asian kieltää. Käytännössä asunnon myynti ei onnistu, ennen kuin molempien puolisoiden elämä on järjestetty uudelleen, jos myynnin kohteena on yhteinen koti.

Asunto on kenelle tahansa suuri menoerä ja erotilanteessa on riski talouden epätasapainoon joutumisesta jos asumiseen ei löydy toimivaa ratkaisua nopeasti. Vaikka olet yksin liikenteessä sinulla voi olla mahdollisuus hankkia oma asunto ja useampia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseen kuin luulet. Juttele siis meidän laina-asiantuntijan kanssa asiasta, ennen kuin teet päätöksiä.

Avioerossa kaikki maksaa: niin avioeron ja osituksen virallistaminen kuin asunnon myynti tai osto. Avioliiton solmimisesta ei tarvitse maksaa mitään, mutta avioerohakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen maksaa 80 euroa ja tuomio avioerosta 45 euroa. Lapsen huoltajuuspäätös maksaa 80 euroa. Jos siitä tehdään useampia päätöksiä kuten Hiljanderin tapauksessa ensin yksinhuoltajuudesta ja sitten oheishuoltajan määräämisestä, kukin päätös maksaa erikseen.

Asumishyötykorvausta maksetaan oikeuskäytännön mukaan siitä hetkestä lukien, kun avioero on tullut voimaan. Tätä aikaisemmalta ajalta korvausta ei makseta, koska puolisoilla on avioliiton aikana keskinäinen elatusvelvollisuus ja tämän on tulkittu tarkoittavan sitä, että asunnon luovuttaminen yksin toisen puolison käyttöön on elatusvelvollisuuden täyttämistä.

Mitä vain teetkin, niin pyri aina saavuttamaan lopputulos ilman turhia viivästyksiä ja ”periaatteista” taistelemisia. Kaikki tämä vain lisää kustannuksiasi ja korvauksen yhteissummaa. Valitettavan usein kuitenkaan kumpikaan puoliso ei halua antaa periksi ja molemmat taistelevat kynsin hampain jostain lopputuloksen kannalta täysin merkityksettömästä asiasta ja näin kustannukset ja korvaussumma paisuvat huomattaviksi viivästyksistä johtuen.

Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa itsenäisesti oman omaisuutensa ja vastaa itse omista veloistaan. Se puolisoista, jonka nimiin omaisuus on hankittu, on omistaja (nimiperiaate). Aviopuolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toistensa omaisuuteen.  Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että kummallakin puolisolla on avioliiton päättyessä oikeus puoleen yhteisen omaisuuden yhteenlasketusta arvosta.

Tietotekniikan kehityttyä syntyy hetkessä osto-, luotto- tai muuta tositteistoa, jolloin on myös jälkikäteen verraten helppo selvittää, milloin omaisuus hankittiin, miten ja kenen nimiin. Erityisesti avoliittojen kysymyksessä ollen on  suositeltavaa, että jo varallisuutta hankittaessa sovitaan omistussuhteista, joko erillisomistuksesta tai yhteisomistuksesta. Kaikkien kuittien säilyttäminen on suositeltavaa.

Avioliitto, ja pahan päivän tullen avioero, vaikuttavat elämään monin tavoin, niin myös taloudenpitoon. Monesti pariskunnalla on mietittävänään myös yhteisen omistusasunnon hallinta – jääkö toinen taloon, vai myydäänkö entinen koti? Yhdelle ihmiselle uuden asunnon ostaminen ja lainan saaminen ei ole itsestäänselvyys, kun etenkin suurissa kaupungissa hinnat ovat pilvissä ja pankit ovat varovaisia. Tässä muutamia neuvoja pariskunnille, joilla on yhteistä omaisuutta.

Ositus tarkoittaa erotilanteessa prosessia, jossa yhteinen omaisuus ja velat jaetaan. Jos esimerkiksi yhdellä aviopuolisoista on omaisuutta yhteensä 100 000 euroa ja velkaa 40 000, hänelle jää nettovarallisuutta 60 000 euroa. Jos toisella aviopuolisolla taas on omaisuutta yhteensä 100 000 ja velkaa 10 000 euroa, on hänen nettovarallisuutensa 90 000 euroa. Avioerotilanteessa aviopuolison tulisi maksaa toiselle osapuolelle 15 000 euroa.

Voiko avioeroon varautua jo ennalta? Jos, niin miten ja millaisessa tilanteessa se on järkevää? Avioeroon varaudutaan avioehtosopimuksella. Perinteisesti avioehtosopimuksia on tehty silloin, kun puoliso on harjoittanut yritystoimintaa ja pelkona on ollut toiminnan epäonnistuminen. Tänä päivänä avioehtosopimuksia tehdään erityisesti tilanteissa, joissa puolisoilla on takanaan aiempia avioliittoja eivätkä lapset ole välttämättä yhteisiä.

Tornionjoesta löytyi muoviremmiin kuristunut lohi – kuva järkyttää sosiaalisessa mediassa: «Todella surullinen näky»

Toisinaan asiakirja on olemassa, mutta nimi paperissa ei vastaa todellisuutta. Esimerkiksi yhteinen asunto ja asuntolaina ovat vain toisen nimissä, vaikka toinen avopuolisoista on omalta osaltaan osallistunut lainan lyhentämiseen. Erotilanteessa paperilla asunnon omistava puoliso on vahvemmilla.

Mikäli puolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen omaisuuden käytöstä, toinen puolisoista tai molemmat yhdessä voivat hakea yhteiselämän lopettamista käräjäoikeudesta. Tällainen vaatimus voidaan esittää avioliiton aikana, avioero-oikeudenkäynnissä tai vieläpä sen jälkeen, kun avio-ero on tullut lainvoimaiseksi. Hakemus ei edellytä avioeron hakemista, eikä se itsessään johda avioeroon.

Fiksut avopuolisot tekevät testamentin

Avopuolisolla on oikeus saada pesänjakaja määrätyksi avopuolisoiden erotilanteessa tapahtuvaan omaisuuden erotteluun. Pelkästään hyvitysvaateen käsittelyyn pesänjakajaa ei voida määrätä. Pesänjakajan määräämisellä on etuja tapauksissa, joissa omaisuuden määrä on vähäistä suurempi ja omistussuhteet ovat mutkikkaita. Kun omaisuuteen liittyy useita riidanalaisia kysymyksiä, on niiden ratkaiseminen tarkoituksenmukaista keskittää pesänjakajalle. Tällaisissa tapauksissa pesänjakajamallin joustavuus, nopeus ja kustannustehokkuus toteutuvat hyvin.

Mikäli puolisot eivät ole tehneet testamenttia eloon jääneen avopuolison suojaksi, kuolleen avopuolison omaisuus menee hänen lain mukaisille perillisille. Perintötilanteissa kuolleen puolison perilliset voivat vaatia eloon jäänyttä avopuolisoa muuttamaan pois puolisoiden yhteisestä kodista. Avioliittolain mukaista lesken suojaa ja oikeutta jäädä asumaan yhteisessä kodissa ei ole.