Press "Enter" to skip to content

Alv ilmoitus 2019

Ilmoita sähköisesti – paperilomaketta voi käyttää vain poikkeustilanteessa

Jos verokausi on kalenterikuukausi tai neljänneskalenterivuosi, veroilmoituksen on oltava perillä viimeistään kuukauden 12. päivänä. Jos 12. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, riittää, että ilmoitus on perillä seuraavana arkipäivänä. Ilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa määräpäivän aikana.

Korot ja seuraamusmaksut

Metsätaloudenharjoittajien ei tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, jos toimintaa verokauden aikana ei ole ollut. Tämä koskee siis metsätaloutta harjoittavaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää ja verotusyhtymää, jotka ovat vuosi-ilmoittajia. Ilmoitus on kuitenkin annettava, jos metsätalouden lisäksi harjoitetaan muuta arvonlisäverollista toimintaa tai jos Verohallinto erikseen pyytää arvonlisäveroilmoitusta. 

Miten maksetaan?

Metsänomistajan ei tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, mikäli hänellä ei ole ilmoitettavaa verovuoden ajalta (esim. puun myyntejä tai vähennettävää arvonlisäveroa). Kulujen arvolisäverot kannattaa kuitenkin aina ilmoittaa, vaikka puunmyyntituloja ei olisikaan. Ilmoitetut kulujen arvonlisäverot palautuvat näin metsänomistajan tilille.

Suomi.fi-verkkopalvelun käyttö edellyttää selainohjelmalta Javascriptin hyväksymistä.

Veroilmoitusten palautusaika on muuttunut vuodelta 2018 tehtävien maa- ja metsätalouden veroilmoitusten osalta. Moni saattoi jo lehtikirjoitusten perusteella kuvitella, että saisi lisäaikaa veroilmoituksensa jättöön huhtikuulle asti. Vaikka maatalouden veroilmoituksen jättöpäivä onkin 2.4.2019, kirjanpidon on oltava valmiina jo helmikuussa, koska veroilmoitus oma-aloitteisista veroista eli arvonlisäveroilmoitus on oltava valmis ja perillä verottajalla 28.2.2019.

Toiminimen tuloksesta maksettava tulovero perustuu jaettavaan yritystuloon. Se verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona ja jaetaan oletuksena pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Yrittäjä ei nosta palkkaa vaan tekee ns. yksityisottoja, jotka eivät vaikuta verotettavaan yritystuloon. Yrittäjän tulee itse huolehtia, että rahaa jää myös verojen maksuun. Verot maksetaan ennakkoverona ja tarvittaessa ennakon täydennysmaksuna ja korollisena jäännösverona.

Vaikka arvonlisävero on käytössä kaikkialla EU:ssa, kukin jäsenmaa saa itse päättää soveltamastaan verokannasta. Arvonlisäkantoihin voi tutustua seuraavassa taulukossa. EU-maiden soveltamia verokantoja koskevat ajantasaiset tiedot on kuitenkin aina syytä tarkistaa paikallisesta verotoimistosta.

Vuosien ajan eri tahoille annettiin tiedot paperilomakkeella vuoden aikana maksetuista suorituksista ja samoin kuukausi-ilmoitukset. Lomakkeet tulivat postissa työnantajille ja usein niissä oli ruudutus, joihin numerot ja kirjaimet piti sovittaa. Palkkaohjelmista tulostettuja dokumentteja oli myöhemmin mahdollista toimittaa postissa, kun vastaanottajat nämä hyväksyivät. Edistyksellisimmät käyttivät postin sijaan telefaxia.

Metsälahjavähennys otetaan käyttöön vuoden 2017 verotuksessa. Metsälahjavähennys tarkoittaa käytännössä sitä, että lahjana saatujen tai lahjanluonteisina kauppoina tehtyjen omistuksenvaihdosten lahjaveroista saa osan takaisin metsätilan pääomatuloverotuksen kautta. Vähennyksen saaminen siis edellyttää metsänomistajalta puun myyntiä omistajanvaihdosta seuraavan 15 vuoden aikana, jolloin oikeus metsälahjavähennykseen on voimassa.

Tulorekisteri mahdollistaa palkkatietojen ilmoittamisen automatisoinnin. Nykyisin työnantajat tai heidän valtuuttaminaan tilitoimistot tai muut palkkahallinnon ulkoistuskumppanit ilmoittavat palkkatietoja monelle eri viranomaiselle, eri aikoina ja eri ilmoittamismuodoissa. Jatkossa tiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, josta tiedot välitetään eri käyttäjille. Palkkatiedon moninkertainen raportointivelvollisuus poistuu. Samoin poistuvat keskeisimmät palkkojen vuosi-ilmoitukset Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, Työttömyysvakuutusrahastolle ja työtapaturmavakuuttajille.

Tiedonantajia ovat sisäkauppaa käyvät arvonlisäverovelvolliset. Kukin jäsenmaa määrittelee kalenterivuosittain vuosituonnin ja -viennin arvoon perustuvan tilastointirajan. Se määritellään jäsenmaakohtaisesti siten, että mahdollisimman monet pienimmät tuojat ja viejät vapautuvat tilastoilmoitusten antamisesta tilaston laatutason säilyessä kuitenkin riittävän hyvänä. Ilmoittamisesta vapautettujen pienten yritysten sisäkaupan kokonaisarvotiedot sisältyvät tuonnin ja viennin kuukausiarvoihin erittelemättömänä tuontina ja vientinä. 

Siirtyminen OmaVero-järjestelmään tapahtuu vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016 OmaVero-järjestelmään siirrettiin perintö- ja lahjaverotus. Vuoden 2017 alussa OmaVeroon siirrettiin arvonlisäverojen ja työnantajasuoritusten hoitaminen. Marraskuussa 2017 OmaVeroon siirrettiin yhteisöjen (kuten osakeyhtiöiden ja osuuskuntien) tuloverotus. Marraskuussa 2018 on vuorossa yksityishenkilöiden tuloverotuksen siirtäminen OmaVeroon.

Poikkeuksellinen arvonlisävero Saksassa

Käyttöpaikan tulee ilmoittaa muuttuneista pankkitiedoista viipymättä RJ-Kuntoiluseteli Oy:lle kirjallisesti. Käyttöpaikka on velvollinen varmistamaan tilitysten vastaanottamisen tililleen. Mikäli tilitys ei ole onnistunut vääristä pankkiyhteystiedoista johtuen, käyttöpaikan tulee olla yhteydessä RJ-Kuntoilusetelin asiakastukeen. RJ-Kuntoiluseteli Oy tilittää tällöin takautuvasti enintään kuusi edellistä epäonnistunutta tilitystä. Tätä vanhemmat tilitykset RJ-Kuntoiluseteli Oy:llä on oikeus pidättää itsellään.

Kaupanvahvistajan päiväkirjojen arkistointi

Kunta.tv on yhdistelmä videosivustoa ja tuotantoyksikköä, jonka toimesta syntyy vuosittain kymmeniä suoria lähetyksiä ja satoja erilaisia videoita, vuonna 2018 yli 500 kappaletta. Kunta.tv tavoittaa alan toimijat kattavasti. Kehitämme jatkuvasti palvelua, jossa kunta-alalla toimivat voivat löytää merkityksellistä videosisältöä laajasti ja luontevasti kuntaperheen muun mediasisällön kyljestä.

Vuosilomalakiin on lisätty säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin, jos työntekijä ei ole ansainnut neljän viikon vuosilomaa sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen. Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät ole vuosilomalain mukaan ansaittua vuosilomaa eivätkä työssäolonveroista aikaa. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Korvaus ei ole vuosilomapalkkaa vaan erityinen korvauslaji.

Jos hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, pitääkö kaikkiin esiintymistä koskeviin laskuihin lisätä arvonlisävero vai voiko edelleen osan laskuista laskuttaa alvittomasti?

Palveluntuottajan laskulla ALV 0, kustannukset viimeisimpään tiedossa olevaan Euroopan unioniin määräpaikkaan, jotka ovat laskettavissa, huomioitava tuontitullausilmoituksella. Laskennallinen lisäys tehdään, vaikka tullauksessa ei kannettaisikaan arvonlisäveroa.