Press "Enter" to skip to content

Aavasaksa näköalapaikka

Aiheesta muualla

Aavasaksa ei ole Lapin oloissa korkeudeltaan kummoinenkaan kohouma, muun muassa heti Tornionjoen takaa Ruotsin puolelta löytyy hieman korkeampi mäki. Mutta se on kuitenkin jyrkkyytensä ja hienon jokilaaksosijaintinsa takia sekä tavallista näyttävämpi muodostuma että poikkeuksellisen hieno näköalapaikka. Ja kun tähän liittyy vielä kesäpäivän seisauksen aikaan juuri ja juuri kokonaan näkyvä keskiyön aurinko, alkavat olla koossa ainekset melko legendaariseen maastokohteeseen.

Perhokalastus ja Tornionjoen kuohuvat kosket

Ja niinhän se on. Talvet ovat kylmiä, kesät kauniita ja luonto läsnä alempanakin. Ylitorniolla vaarat ovat vähän pohjoisimpia tuntureita matalampia, mutta välimatkat puolestaan lyhyempiä. Lyhyet ja helppokulkuiset ulkoilureitit sopivat perheen pienimmillekin – Aavasaksan lyhin luontopolku on 400 metrin eli yhden urheilukenttäkerroksen mittainen. Toisaalta myös todellisille eränkävijöille löytyy pidempiä ja haastavampia vaellusreittejä yllin kyllin: Aurinkovaarojen Jotos kiertää 200 metriä korkeilla vaaroilla 50 kilometrin vaellusreitin.

Moottorikelkkailureitit ja -urat

Paikalle johtaa lähes nelikilometrinen luontopolku, jonka varrella olevissa opastauluissa kerrotaan alueen luonnosta ja historiasta. Polun vaikeimpia kohtia on helpotettu pitkospuilla ja portailla. Jääkautisista jäänteistä tunnetuin on Jaipaljukka, joka on mannerjään sulamiskehityksen aikaansaama luonnonnähtävyys -koskikivikko. Pellon alue vapautui jääkauden alta noin 8000 ennen Kristusta. Jaipaljukka on tutustumisen arvoinen luontokohde.

Murupolku

Mustaviiriin ei ole  säännöllistä laivaliikennettä. Ainoa vaihtoehto on saapua saarelle joko omalla veneellä tai venetaksilla. Alueella toimii useita yrittäjiä, joilta voit tiedustella kyytiä. Saari on käytännössä avomerellä, minkä lisäksi ranta on myös melko altis tuulille, joten pääsy saarelle ei ole koskaan varmaa. Mustaviirissä ei ole venelaituria, joten veneillä rantaudutaan aallonmurtajaan.

Miksi tuulivoimaa pitäisi rakentaa?

Kolmantena on Tornion Kitkiäisvaaraan esimerkki suunnitellusta tuulimyllystä, joka kaavoitushankkeessa piti olla napakorkeudeltaan 120 -150 metriä kokonaiskorkeudeltaan ja maksikorkeudelta 190 metriä. Kaavoitusvaiheen materiaalissa myllyjen tehon ilmoitettiin olevan 2,5 – 3 MW. TuuliWatin informaatiosta löytyy nyt tieto, että napakorkeus on 140 metriä ja teho 4,5 MW ja voimalat ovatkin 204 metriä korkeita. Myllyjä alueella kahdeksan kappaletta.

Löydä Airbnb:ltä majoituspaikkoja paikasta Ylitornio

Aavasaksan kalottivaara on yksi Suomen ja Pohjolan vanhimmista ja tunnetuimmista näköalapaikoista ja matkakohteista. Maisemanähtävyyteen liittyvää kulttuuriperintöä ovat muun muassa kallioon hakatut nimikirjoitukset ja laen rakennusperintökohteet, kuten Keisarinmaja, paviljonkirakennus ja näkötorni. Vaaran laelle on pystytetty myös muistomerkkejä.

Yhteystiedot

Struven kolmiomittausketju on saksalaisen tähtitietelijän, Friedrich George Wilhelm Struven, keksintö. Sen avulla selvitettiin Maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Kolmiomittaus perustuu mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmion havaintoihin. Mittaustulosten avulla on saatu paljon uutta tietoa Maapallon muodoista ja mitoista ja ne ovat auttaneet mm. alueiden kartoittamisessa. Aikanaan Struven ketju onkin ollut yksi huomattavammista tieteellisistä keksinnöistä.

Telsu.fi TV-ohjelmat

Merkittävimmät Metsähallituksen hankkeet liittyvät laajojen aluekokonaisuuksien käyttösuunnitelmiin sekä luonnonsuojelun ja luontomatkailun edistämiseen. Luonnonvarasuunnitelmat sekä suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat päivitetään hankemuotoisesti yhdessä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Metsähallituksen luontopalvelut hyödyntää suojelualueilla mm. Euroopan unionin rahoitusta ja osallistuu yhteistyöhankkeisiin.

Kommentit numeroon 0400541990

Pitää kyllä tunnustaa heti alkuun, että liikun hyvin harvoin kotona tai Suomessa eri paikoissa. Teemme muutamia jo perinteiksi muodostuneita reissuja sekä käymme mökkeilemässä Itä-Suomessa, mutta siinä se melkein onkin. Toki liikumme kotikaupungissamme Oulussa, mutta enemmänkin voisi tehdä ja kokea. Yleensä joka vuosi tulee käytyä myös Helsingissä ja/tai Tampereella, tosin tänä vuonna Helsingin osuudet ovat olleet pikaistakin pikaisempia lentokenttä-joku paikka-lentokenttä -liikkumisia.

Lähtiessämme Rovaniemeltä kymmenen aikaan illalla päätimme ajaa Ruotsin rannan ja Aavasaksan kautta. Lenkkiähän se tekee mutta on vaivan väärti, sillä maisemat ko. pätkällä ovat niin paljon paremmat! Ylös Aavasaksalle itselleen emme nyt poikenneet (harkitsimme kyllä) vaan varsinainen kohteemme oli aivan toinen: Luppiovaara (Luppioberget) näköalapaikka/retkikohde aivan tuon mainitun tien tuntumassa.

Top #luppiovaara posts

Ajoimme Rovaniemeltä Haaparantaan, kävimme Ikeassa syömässä, palasimme Tornea-pisteelle Suomen puolelle Alatornion kirkolle. Ajoimme Torniojoen rantaa Ruotsin puolta Perravaaran pisteelle ja edelleen Övertorneån kaupunkiin asti, josta kävimme mutkan Suomessa Avasaksa-pisteellä. Paluu Ruotsiin ja kohti pohjoista Svansteiniin, jossa päivän viimeinen Pullinki-piste sijaitsi Svansteinin hiihtokeskuksella. Vielä Ruotsin puolta Pelloon, josta rajan yli ja kotimatkalle kohti Rovaniemeä. 10h reissu, mutta parempi kuin aamulla olisi odottanut!